Ilmastointi on nykyaan vakiovaruste lahes jokaisessa autossa. Sen toiminnan tehokkuus riippuu ensinnakin auton omistajasta itsestaan, mutta jos ilmastointilaite huolletaan oikein ja saannollisesti, se kestaa useita vuosia.
Toimintaperiaatteen mukaan auton ilmastointilaite on samanlainen kuin kodin jaakaappi: suljetussa suljetussa jarjestelmassa kiertava kaasu jaahdyttaa ilmaa ”koskettamalla” sita hoyrystimeksi kutsutun lammonvaihtimen kautta. Optimaalisen jaahdytyksen saavuttamiseksi hoyrystimessa olevan kaasun lampotilan on oltava alhainen. Matkustamoon syotetysta ilmasta otettu lampo ohjataan ulos Ilmastointilaitteen jaahdyttimen avulla.
Auton Ilmastointijarjestelma koostuu seuraavista osista:
1) Lauhdutin. Se antaa ilmalle lammon, jonka kylmaaine sai hoyrystimessa. Mita suurempi kondensaattori, sita tehokkaammin se toimii. Kun auto on paikallaan ja maksimaalisen ilmajaahdytyksen tapauksessa Jaahdyttimen tuuletin ”auttaa” lauhdutinta. Riittavan jaahdytyksen varmistamiseksi lauhdutin asetetaan moottorin jaahdyttimen eteen. Jaahdyttimeen kertyva saaste (esimerkiksi hyonteiset) vahentaa lauhduttimen tehokkuutta;
2) Ilmankuivain. Kylmaaine lauhduttimesta tulee poistoaukkoon. Kylmaaine puhdistetaan ja kuivataan hanassa. Kiinteat epapuhtaudet, kuten sahanpuru ja lika, voivat laskeutua Kaasulapan aukkoon ja aiheuttaa hairioita hoyrystimen toiminnalle. Nykyautojen yleisimmat jaahdytysaineet ovat zeoliitti (tunnetaan paremmin nimella R134a) ja suhteellisen tuore R1234yf;
3) Paisuntaventtiili. Se on vastuussa jaahdytysnesteen haihtumisesta, mika johtaa lammon poistamiseen ruiskutettavaksi valmistetusta ilmasta matkustamoon. Tata tarkoitusta varten jaahdytysneste laajennetaan haihtumispaineeseen oljytiivisteen avulla. Paisuntaventtiili toimii saadettavana virtausventtiilina (oljytiiviste). Suuttimen poikkileikkaus varmistaa kylmaaineen virtauksen ilman jaahdyttamiseen tarvittavan maaran;
4) Hoyrystin. Hoyrystin on jarjestelman toinen lammonvaihdin. Auton sisatilojen ilmansyottoa ohjataan tuulettimella. Ilman jaahdytyksessa alemman kondensaatiopisteen lampotilan ylittamiseen liittyy ilman kosteudenpoisto. Kondenssivesi alkaa tippua hoyrystimen alla olevaan kulhoon, ja sielta se poistetaan ulos joustavalla letkulla;
5) Kompressori. Sen paatehtavana on nostaa kaasun painetta ja syottaa se lauhduttimeen. Koska kompressori voidellaan jaahdytysnesteen sisaltamalla oljylla, on tarpeen varmistaa, etta sen maara vastaa normia, seka varmistaa Ilmastointilaitteen saannollinen toiminta myos talvella. Kompressori on yksi ilmastointijarjestelman kalleimmista osista.
Erilaiset ilman epapuhtaudet laskeutuvat helposti hoyrystimen jatkuvasti kostealle ulkopinnalle. Jonkin ajan kuluttua siella voi esiintya bakteeriviljelmia tai sienia. Edes mikrosuodattimen asettaminen ilmavirran tielle ei auta tassa tilanteessa. Siksi on tarpeen puhdistaa hoyrystin saannollisesti erityisella bakterisidisella aineella. Taman toimenpiteen aikana ei ole haittaa vaihtaa matkustamon suodatinta samanaikaisesti.
Ala odota, etta ilmastointilaite alkaa toimia vahemman tehokkaasti – kylmaaineen saannollinen tankkaaminen yhdessa jarjestelman puhdistamisen kanssa ei vain tee ilmasta tarpeeksi kylmaa kuumina paivina, vaan myos pidentaa kompressorin kayttoikaa. Lisaksi kylmaaine toimii myos voiteluaineena ja tiivisteaineena. Tankkauksen saannollisyys on erityisen tarkeaa uusissa autoissa, joissa ilmastointijarjestelmat taytetaan pienemmalla kylmaaineella. On muistettava, etta jopa taysin toimiva Ilmastointijarjestelma menettaa keskimaarin 10% kylmaaineesta vuosittain.
Ilmastointi tarjoaa paitsi mukavuutta. Kun auton sisalla oleva ilma lampenee 27 °C: een, kuljettajan reaktionopeus laskee jopa 20%. Webaston asiantuntijoiden mukaan ylikuumenemisongelma koskee myos matkustajia ja ennen kaikkea pienia lapsia ja vanhuksia, jotka voivat helposti saada vakavan nestehukan ja lampohalvauksen. Siksi on erittain tarkeaa asettaa mukava lampotila. Aurinkoon jatettyna auto lampenee 60 °C: seen. Optimaalisen lampotilan arvo, joka suojaa kehoa lamposhokilta ja myohemmilta hengitystieinfektioilta, on 19-20 astetta. Auton lammitetyn sisatilan jaahdyttamiseksi nopeammin voit avata oven ja tuulettaa sisatilat ennen ajoa seka jattaa ikkunat hetkeksi auki ajon aikana. Jos mahdollista, yrita pysakoida varjostetuille alueille vahintaan muutama minuutti ennen matkaa. Jos sinulla on lyhyt matka, jossa on paljon pysahdyksia, sinun ei pitaisi asettaa ilmastointilaitetta maksimiin. Toistuvat ja vakavat ilman lampotilan muutokset ovat lyhin tie infektioon.
Oikean lampotilan ja ilman tehon lisaksi myos Ohjainten suunnalla on suuri merkitys. Valta ilmavirran suuntaamista suoraan kasvoille ja vartalolle, koska se voi aiheuttaa vilustumista ja ylahengitysteiden tulehdusta. Paras vaihtoehto on, kun ilmavirtaus kohdistuu ikkunoihin ja jalkoihin. Nain et vain suojaa itseasi vilustumiselta, vaan myos parannat auton ilmankiertoa.
Monet autoilijat lopettavat ilmastoinnin kayton heti lampiman kauden paatyttya. Kesalla ilmastointilaite jaahdyttaa auton sisatiloja, mutta se tuo yhta paljon hyotya syksylla ja talvella. Puhumme kosteudenpoistosta, joka auttaa selviytymaan ikkunoiden hikoilusta sateen tai kylmien aamujen aikana.
Asiantuntijat ovat yhta mielta siita, etta ilmastointilaite tulisi kytkea paalle vahintaan kerran viikossa ja tyoskennella vahintaan 10 minuuttia riippumatta vuodenajasta ja ikkunan ulkopuolisesta lampotilasta. Nain valtetaan ennenaikaiset rikkoutumiset, puhumattakaan kosteuden poistamisesta verhoilusta ja matoista.
On erittain tarkeaa, etta Ilmastointijarjestelma huolletaan vahintaan kerran vuodessa, mika tarkoittaa kylmaaineen tankkaamista, matkustamon suodattimen vaihtamista ja jarjestelman desinfiointia. Tama auttaa valttamaan epamiellyttavia hajuja, estamaan bakteeri-infektioita ja parantamaan Ilmastointilaitteen suorituskykya.
Avaruosad.ee – autonosien verkkokauppa
Tarvitsetko auton osia? Soita, ilmainen konsultointi:
- +372 56 812 812
- info@avaruosad.ee
